Projektimalli

Projektille annetaan nyky yhteiskunnassa useita erilaisia, osin jopa ristiriitaisia merkityksiä. Projekteilla voidaan tarkoittaa kertaluontoista, monelle osapuolelle yhteistä tehtävää. 

Se voi toisaalta tarkoittaa määräaikaista organisaatiota, tavoitteellista, rajattua tehtävien jatkumoa tai ongelmaa, joka on aikataulutettu ratkaistavaksi. 

Joillekin projekti voi tarkoittaa yleisemmin johtamisympäristöä, jonka tehtävänä on toimittaa yksi tai useampia tuloksia rajatun liiketoimintasuunnitelman mukaan. Joissakin määritelmissä korostetaan, että  projekti on ainutkertainen toimeksianto tiettyjen vaatimusten, esimerkiksi tavoitteiden, ajan, kustannusten ja laadun suhteen. Eräissä määritelmissä nostetaan lisäksi esiin, että erona muihin toimeksiantoihin projekteilla on erikseen määritelty organisaatio. 

Muunlaisesta tekemisestä projekti poikkeaa monien määritelmien mukaan siinä, että sillä on alku ja loppu – projekti ei jatku ikuisesti. 

Oppikirjoissa usein kuvataankin, että projekti on ennalta määritettyyn päämäärään tähtäävä, monimutkaisten ja toisiinsa liittyvien tehtävien muodostama ajallisesti, kustannuksiltaan ja laajuudeltaan rajattu ainutkertainen kokonaisuus.

Projektien johtamiseen on kehitetty monia erimalleja, käytännössä kuitenkin projektiympäristöjen ainutkertaisuus aiheuttaa sen että ei ole olemassa yhtä ja ainoata tietä, vaan useampi polku johtaa maaliin. Faktaa on kuitenkin se, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä jo kliseeksi muodostunut lause pätee myös projektiympäristössä.

Oma kokemusympäristö on lähinnä erilaisista toimitusprojekteista, joihin olenkin tässä vuosien varrella (2009-2012) kehittänyt oman projektimallin.

Toimitusprojekti eroaa tyypillisesti tuotekehitysprojektista siinä, että toimitusprojektin implementointivaiheessa muutoksia toteutetaan enää ainoastaan muutostenhallinnan kautta.  Tämä ei tarkoita sitä, että muutoksia ei voida tehdä, eikä myöskään sitä että toimitusprojekti ei voisi olla ketterä, vaan kyse on enemmänkin siitä että projektin laajuudesta, hinnasta ja aikataulusta on useimmiten sovittu jo ennen implementointivaiheen aloittamista. Juuri tästä syystä toimitusprojekti vaatiikin suunnitelmallisemman ja prosessimaisemman lähestymistavan, jonka vaiheet alkavat jo projektin/myyntimahdollisuuden tunnistusvaiheesta.

Projektimalli
Parhaimmillaan projektijohtaminen on prosessi (projektimalli), jonka toleranssit ovat ennalta asetettu, mutta koko toiminta johtaa ennalta suunniteltuun pisteeseen. 

Se kokoaa yhteen yhdessä projektisuunnitelman kanssa mm. seuraavat elementit:

• Esisuunnitelma (project brief)
• Liiketoimintasuunnitelma (Business case)
• Projektisuunnitelma
• Tuotekuvausdokumentaatio
• Sidosryhmienhallinta (sitoutuminen/sitouttaminen)
• Riskienhallinta
• Muutostenhallinta
• Konfikuraation ja versioidenhallinta
• Laajuuden- / kustannusten- / aikataulujenhallinta
• Resurssienhallinta
• Laadunhallinta ja johtaminen (määritykset, mallinnus, koekäyttö jne)
• Kokonaisuudenhallinta

Lähteet:

Projektijohdonpätevyys 3,0 (PRY)

http://www.pry.fi/UserFiles/33fa4818-2dbf-44aa-a497-0e74914327b1/Web/IPMA-sertifiointi/PMAF_NCB_3.0_v1.3.pdf

Projektiliiketoiminta (Karlos Artto, Miia Martinsuo, Jaakko Kujala, 2008)

http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/projektiliiketoiminta.pdf