Value co-creation kiteytettynä
Elämme muutosta. Sekä informaatio että ihmiset liikkuvat kohtuullisen vapaasti, ja asioita on vaikea kontrolloida. Muutokseen sopeutuminen tarkoittaa mm. avoimuuden, läpinäkyvyyden, tiedon lisääntymisen ja yhdessä toimimisen vaikutusten tunnustamista ja niiden ottamista voimavaraksi.
Value co-creationin keskeisiä ajatuksia ovat, että yhdistämällä voimia on mahdollista moninkertaistaa resursseja, jakaa riskiä ja samalla lisätä eri osapuolten kokemaa arvoa.
Yritysmaailmassa on viime vuosina puhuttu kasvavissa määrin value co-creation ilmiöstä, arvon yhteisluomisesta, jolla viitataan yrityksen ja asiakkaan yhteistyön tuloksena syntyvään arvoon. (Tore Strandvik ,2013)
Käsitteet ja suuntaukset ovat
yhteydessä tieteidensisäisiin kehitystrendeihin, mutta myös ulkoisen kontekstin
muutoksiin. Strandvik on havainnut arvon yhteiskehittelyn (value co-creation)
yhdeksi keskeisimmistä ja ajankohtaisimmista aiheista niin tutkimuksessa kuin
yritysmaailmassa.
Arvon
yhteiskehittelyn pitkät juuret
Palvelujen markkinoinnin alkuaikoina 1980-luvulla
panostettiin pitkälti palvelujen laadun ymmärtämiseen ja siihen, miten asiakas
kokee palveluyrityksen toiminnan. Vasta 2000-luvulla
palvelun laadun käsitteen rinnalle tulivat arvo (value) ja asiakkaan kokema
arvo (customer perceived value). Sittemmin asiakasta on alettu tarkastella
ennemmin tekijänä kuin kohteena ja value co-creation eli arvon yhteiskehittely
on tullut kuvaan mukaan.
Palvelumarkkinoinnin saavuttaessa suosiotaan tapahtui
1990-luvun alusta lähtien voimakas uudelleensuuntaus palveluepisodi-ajattelusta
asiakkuusajatteluun. Ironista kyllä, valtava muutos ajattelutavassa johti
käytännössä siihen, että yritykset kiinnostuivat niin sanottujen CRM
-järjestelmien hankkimisesta. Asiakastiedot syötettiin tietokantoihin ja
ryhdyttiin markkinoimaan lähettämällä automatisoituja, ja usein vähemmän
toivottuja, perinteisiä mainosviestejä asiakkaille. Tämän myötä asiakkuuksien
hoitaminen huononi entisestään asiakkaan näkökulmasta ja syntyi tarve hakea
uudenlaisia toimintatapoja asiakkuudenhoitoon.
Samanaikaisesti maailma muuttui ja teknologia vapautti
asiakkaat markkinointiviestien pakkopaidasta. Asiakas saattoi nyt etsiä
informaatiota itse, vertailla, kilpailuttaa, kuunnella toisten asiakkaiden
kokemuksia ja jakaa omia kokemuksiaan vapaasti internetin välityksellä.
Vähitellen yritykset havahtuivat uudenlaiseen toimintatapaan ja ymmärsivät,
että vallankumous oli väistämättömästi tapahtunut. Tästä alkoi yritysten kiinnostus yhteiskehittelyyn ja ymmärrettiin, että yritykset
eivät luo lopullista arvoa asiakkaalle, vaan niiden tarjoamat palvelut ovat
osatekijä asiakkaan omassa toiminnassa, josta muodostuu arvoa asiakkaalle.
Yhteiskehittelyn
monet kasvot
Optimistisimmat ajattelevat arvon yhteiskehittelyn
tarkoittavan sitä, että yritys johtaa ja asiakas otetaan mukaan toimintaan.
Tore Strandvik edustaa kuitenkin toista näkökulmaa siinä mielessä, että hän on
pyrkinyt ymmärtämään asioita asiakkaan näkökulmasta; miten asiakas johtaa ja ottaa eri yrityksiä mukaan
omaan toimintaansa. Hän korostaa, ettei arvon yhteiskehittely ole oikotie
kannattavuuteen, ja lisää, että näkökulmasta riippumatta yritysten tulisi
keskittyä ymmärtämään asiakasta ja yhteiskehittelyn luonnetta niin teoriassa
kuin käytännössä.
Arvon yhteiskehittelyn nähdään pitävän sisällään lukuisia
uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Arvon
yhteiskehittely on mahdollista vain asiakkaiden ehdoilla. Oikein toteutettuna
arvon yhteiskehittelyllä voidaan saada aikaan kustannussäästöjä sekä parempaa
asiakasarvoa.
Esimerkkejä Value co-creation alustoista:
1) Coca-Cola
Katso lisää: http://www.visioncritical.com/blog/5-examples-how-brands-are-using-co-creation
# sthash.d1GvsQFK.dpuf
2) Microsoft
Katso lisää: http://www.visioncritical.com/blog/5-examples-how-brands-are-using-co-creation
# sthash.d1GvsQFK.dpuf
3) Uuden kaupungin autotehdas
Uuden kaupungin autotehdas kehtiittelee
yhdessä valmistajien kanssa kustannustehokkaita valmistusmenetelmiä co-creation
alustan avulla.
Tämä modulaarinen ja ontto organisaatiomalli
yhdistettynä co-creation alustaan on tehnyt Uuden kaupungin autotehtaasta yhden
merkittävimmistä premium luokan valmistajista.
4) Lego
Lego luo yhdessä kehtitysyhteisön kanssa
uusia tuotteita.
5) Google
Google on hyvä esimerkki co-creation
alustojen käytöstä laajalla rintamalla. Tämä toimintatapa on mahdollistanut
sen, että yrityksen ei enää tarvitse keksiä kaikkia uusia ideoita itse, vaan he
ovat voivat osin ulkoistaa tämän palvelua käyttäville ihmisille.
Google pyrki kehitysyhteisön avulla
löytämään kehittämälleen tekniikalle käyttösovelluksia eri aloilta. Jakamalla
tekniikkaa ensin ilmaiseksi Google sai kerättyä valtavan argumentti arsenaalin,
suuren fanijoukon, sekä valmiit markkinat, jonne tuotetta voi myöhemmin jaella
ilman sen suurempia myyntiponnisteluja. Toisin sanoen siinä vaiheessa kuin toisentyyppisellä
ansaintalogiikalla toimivat yritykset panostavat mainontaan ja pyrkivät myymään
tuotteitaan voi Google myydä mainoksia ja jopa ansaita kilpailijoidensa
markkinointitoimenpiteistä.
Resurssit ovat valtavat Google osaa lähes
kaikki kielet ja osaa hakea tietoa myös muiden kielialueiden tietokannoista.
Näin ollen co-creation yhteistyölle ei ole olemassa edes kielialue rajoja
maantieteellisistä rajoista puhumattakaan.
6) Local Motors on käyttänyt vuosia co-creation alustaa tuotteittensa suunnitelussa.
https://localmotors.com/Viimeisimmässä projektissaan tulostivat 6 päivässä toimivan auton.
Lähde:
Tore Strandvik, 2013
Aalto Yliopisto, Muutosjohtamisen luennot 2013-2014
Maarit Laine, 2014 (Muutosjohtamisen moduulin
seminaariraportti)
Buchanan & Huczynski: Organizational behaviour, 2013 (painos 8)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti