ORGANISAATION HYVINVOINTI ON SEURAUSTA RAKENTEISTA

Johtamista, organisaatiokulttuuria, toimintatapaa, osaamista, tuottavuutta ja työhyvinvointia kehittämällä luodaan edellytykset innovatiiviseelle työskentelylle, jolloin saadaan kaikki aivot käyttöön. 

Hyvinvointi, suorituskyky ja toiminnan tuloksellisuus ovat moniulotteisia käsitteitä, jotka ovat muuntuneet työelämän mukana ja kehitettäessä työelämän laatua ja tuottavuutta. Määritelmät vaihtelevat riippuen käytännön näkökulmasta tai tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä.

Tuottavuuden tutkimuksessa panos-tuotos -ajattelu on osoittautunut riittämättömäksi erityisesti henkisessä työssä ja julkisella sektorilla. On alettu puhua väljemmin toiminnan tuloksellisuudesta, johon on sisällytetty organisaation panostus henkilöstön kehittämiseen ja

hyvinvoinnin edistämiseen. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen on myös sinänsä nostettu tuloksellisuuden osatekijäksi kun yrityksen pääoman käsite on laajennettu aineettomaan pääomaan. Tällöin organisaation ja yksilöiden suorituskyky (organizational performance; job performance) nähdään tuloksellisen toiminnan keskeisiksi tekijöksi.

Vaikka organisaation toiminnan tuloksellisuudelle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää, tarkoitetaan sillä useimmiten ainakin toiminnan tehokkuutta, tuotoksia, laatua, vaikuttavuutta ja

työntekijöiden suorituskyvystä eli henkisistä voimavaroista huolehtimista. Tuloksellisuutta on lähestytty taloustieteellisistä, psykologisista tai tuotannollisista lähtökohdista.Tuloksellisuus voi

muodostua monista eri asioista erityisesti julkisella sektorilla. Tutkimuksissa johdon arviot tuloksellisuudesta ovat usein korvanneet vaikeasti hankittavat ja vertailtavat objektiiviset tulostiedot.

Työntekijöiden kokemuksia tuloksellisuudesta on sen sijaan käytetty harvemmin mittarina. Psykologisesta näkökulmasta organisaation, työyksikön ja yksilön suorituskyky luo perustan tuloksellisuudelle, vaikka taloustieteeessä tuloksellisuudella tarkoitetaan usein suoraan

tulosta ja tuottavuutta.

HR:n tehtävänä on saada ihmiset loistamaan organisaatiossaan. Parhaita tuloksia ei kuitenkaan saa keskittymällä suoraan ihmisiin. Merkittävin vipuvarsi löytyy rakenteista ja niihin vaikuttamisesta.

”Usein rakenteita luodaan kontrolloimaan tai valvomaan, jolloin ne toimivat pääosin esteinä tai hidasteina byrokratian muodossa.” Sami Honkonen, (2014)

Rakenteita ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset prosessit, käytännöt ja toimintatavat, työkalut, työtilojen järjestelyt, palkitsemisjärjestelmä ja tiimijaot. Monet rakenteet ja niiden vaikutukset ovat niin ilmeisiä, että niitä on vaikea havaita, koska olemme itse niiden keskellä.Yritykset sanovat ihmisten olevan heidän tärkein voimavaransa, mutta rakenteet kertovat kuitenkin täysin päinvastaisen viestin. Puhutaan vaikkapa innovoinnin tärkeydestä, mutta samanaikaisesti kannustetaan palkitsemisjärjestelmällä mahdollisimman kovaan tahtiin nykytyössä.

Usein rakenteita luodaan kontrolloimaan tai valvomaan, jolloin ne toimivat pääosin esteinä tai hidasteina byrokratian muodossa. Todellinen ihmisten kunnioittaminen tapahtuu luomalla rakenteita, jotka kunnioittavat ihmisiä. Kaikki muu on sanahelinää. Rakenteiden tulee luoda edellytykset onnistumisille. Hyvien rakenteiden seurauksena organisaation ihmiset voivat hyvin. Usein kuitenkin HR:n aika menee pääosin akuuttien yksilökeskeisten tilanteiden käsittelyyn. Rakenteiden kehittäminen vaatii irtautumista reaktiivisesta toiminnasta ja keskittymistä rakenteisiin.

Johtamisella on suuri vaikutus työhyvinvointiin ja sitä kautta koko yrityksen menestykseen. Hyvä johtaminen on yritykselle voimavara, josta se voi parhaimmillaan luoda itselleen erinomaisen kilpailukykytekijän.

Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus siihen, miten motivoituneesti ja tavoitehakuisesti työntekijät työskentelevät koko yrityksen menestyksen eteen. Huono johtaminen puolestaan lisää työpahoinvointia johtaen heikompaan työssä jaksamiseen, työntekijöiden korkeampaan sairastavuuteen sekä ennenaikaisten eläköitymisten lisääntymiseen.

Mikä sitten on hyvää johtamista?

Hyvä johtaja on samaan aikaan sekä joukkueenjohtaja että joukkueensa valmentaja. Joukkueenjohtajana hän näyttää joukoilleen suunnan, mihin ollaan menossa kommunikoiden selkeästi ja innostavasti, mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää ryhmältä ja sen jäseniltä.
Valmentajan roolissa hyvä johtaja valmentaa ja kehittää joukkojaan yhä parempiin suorituksiin. Johtajan yksi keskeisimmistä tehtävistä on auttaa alaisiaan menestymään oman tehtävänsä hoitamisessa, silloin myös koko yritys menestyy parhaiten.

Palautteen antamisella kehitetään toimintaa

Hyvän johtajan tärkeä ominaisuus on aktiivinen palautteen antaminen. Positiivinen palaute kannustaa aina vain parempiin suorituksiin ja oikein annettu kehittävä palaute mahdollistaa työntekijälle paremman onnistumisen tehtäviensä hoidossa tulevaisuudessa.
Johtajan on oltava valmis myös itse ottamaan vastaan palautetta. Johtaminen on tehtävä, jossa voi aina kehittyä entistä paremmaksi ja parantaa siten suoritustaan. Paras tapa kehittää omaa suoritustaan on tehdä sitä alaisiltaan saamansa palautteen pohjalta.

Luottamus on tärkeää

Luottamuksen ilmapiiri on hyvän työyhteisön tunnusmerkki. Hyvä johtaja luo toiminnallaan luottamusta. Luottamus syntyy paitsi johtajan kyvykkyydessä ja pätevyydessä johtaa yritystä niin myös johtajan omasta esimerkillisestä, rehellisestä, tasapuolisesta ja avoimesta toiminnasta. Omalla esimerkillä johtamisen merkitys on useissa johtamistilanteissa erittäin suuri. Erityisesti sen merkitys korostuu vaikeissa ja haastavissa johtamistilanteissa.

Hyvä johtaminen on kestävästi menestyvien yritysten tunnusmerkki

Kestävästi menestyville yrityksille tyypillistä on hyvä työilmapiiri, esimiesten saamat korkeat arviot esimiestyöstään sekä määrätietoinen panostaminen hyvää johtamiseen. Hyvä johtaminen ruokkii yrityksen menestystä ja voi siten parhaimmillaan johtaa yrityksen positiiviseen menestyksen kierteeseen. Hyvään johtamiseen siis kannattaa panostaa!

Lähteet:

http://henryorg.wordpress.com/2014/09/05/organisaation-hyvinvointi-on-seurausta-rakenteista-6/

http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/Hyvinvointi_raportti_TTL.pdf
http://www.businessopas.fi/henkilosto/hyva-johtaminen-luo-menestysta